Irja Lappalainen

Koivikkotie kahdeksan

Tammi 1961

Titta, Sini, Maj, Jukka ja Puppe ovat tämän perheen lapsia. Vilinää ja vilskettä riittää lapsikatraan elämässä niin maalla kuin vesillä ja oman osansa elämän kirjoon antaa myös Herra Petteri - Titan kesy varis.

Kirjan teksti on raikasta ja sujuvaa, nautittavaa luettavaa. Vaikka kirjan tapahtumat sijoittuvat miljööseen, jonka aika alkaa olla - valitettavasti - historiaa heinäseipäineen ja ojanpiennarkahveineen, ei kirja oikeastaan tunnu kovin vanhahtavalta.  Elämä niin huolineen ja murheineen on kuitenkin sama tänäänkin. Kuitenkin kaikitenkin, pienen kouluikäisen tytön joutuminen kunnalliskotiin, koska oli pyörätuolissa ja äiti joutunut sairaalaan, sai mietteliääksi. Kunnalliskotiin! Voi kamalaa. Sinne vanhojen ja huonokuntoisten joukkoon pieni tyttö, eroon sisaruksistaan. Ei niin vain nykyisin. Vai, kuinka.

Kaikesta kuitenkin selvitään, kun katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen, sen saavat kokea myös rahahuolien ja muiden asioiden keskellä painivia koivikkotieläisiä.