Luin ja kirjoitin tässä taannoin Charles Dickensin Kaksi kaupunkia -teoksesta. En päässyt lukemani jälkeen aiheesta irti. Tarina ja mielikuvat pyörivät mielessä. Ensimmäinen tutustuminen tähän teokseen tapahtui joskus 60-70-lukujen taitteessa. Meille oli jostain ilmaantunut Kuvitettuja klassikkoja, joista yksi oli Kaksi kaupunkia. Tuo lehti (tai jäänteet siitä) pitäisi olla minulla jossain. Kun olin lukenut kirjan yritin etsiä lehden jostain, mutta ei, ei löytynyt. Mihin lie lehden työntänyt. No, aloin sitten tutkia nettiä, jos jostain löytäisin edullisesti tuon numeron ehjänä (omasta, kun puuttuu muutama sivu), mutta eihän sitä niin vain löydy.

Mikä ilo ja onni sitten kävikään. Huomasin, että näitä kuvitettuja klassikkoja on alettu julkaista uudelleen Englannissa ja löysin kuin löysinkin paikan, josta tämän saattoi edullisesti tilata - CDON Comin. HIeman tämä on nostalgiaa ajatellen llian kiiltävä ja kirkas painos, mutta ehkä se käytössä kuluu "sopivan virttyneeksi". Ei haittaa mitään, vaikka teksti onkin englanniksi, sillä pienet puhekuplat ovat ihan ymmärrettäviä minunkin kielitaidolleni.

"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi..." (Kaksi Kaupunkia,  WSOY, 1931, Suomennos Saimi Järnefelt)

"Tämä kamala nainen tuntuu heittävän varjon yli kaikkien toiveitten"

Jotkut kuvat ovat piirtyneet mielenpohjalle väkevämmin kuin toiset. Kohtaus, jossa tohtori Manette on "pakoitettu" markiisi Evremonden ja tämän kaksoisveljen vaunuihin ja saatettu kahden kuolemaisillaan olevan sisaruksen luo on eräs näistä.

--

Aikaisemmin lukemani Kaksi kaupunkia teoksen oli suomentanut Helka Varho. Teoksesta on myös ainakin myös toinen, Saimi Järnefeltin suomennos (WSOY). Hieman pika pikaa vertailtuani näitä suomennoksia, huomasin, että eroja löytyy, Järnefeltin suomennoksesta ei esimerkiksi löydy sitä loppulausetta, mikä löytyy Varholta ja myös tästä sarjakuvaversiosta. Pidän tätä outona. Muuten en osaa sanoa suomennoksien paremmuudesta ennen kuin luen tuon toisenkin.

Tämä olisi myös teos, jonka mielelläni näkisin elokuvana (alkuteokselle uskollisena versiona). Tästä on kai tehty jokin minisarja, lukemani perusteella en kuitenkaan tiedä, onko se kuinka uskollinen käsikirjoituksessaan Dickensin teokselle. Enkä todellakaan halua nähdä  tästä sarjasta sellaista repostelua kuin esimerkiksi se yksi kammottava sarja, joka Kanadassa on tehty L.M.Montgomeryn Runotyttö-sarjasta.

Näistä tunnettujen teosten sarjakuvaversioista puheenollen, tilasin myös kaksi muuta Classics Illustrated -nidosta: Dickensin  Great Expection (jonka myös muistan lapsuudestani) ja Charlotte Bronten Jane Eyren, josta Sara on kirjoittanut näin.