Anna Ch. Edgren-Leffler

Kesäsatu

Alkuteos:

Suomentanut Esteri Paalanen

WSOY, 1922

386 s.

Miljöö: ruotsalaisesta kylpylästä siirrytään veneilyn kautta Norjan vuoristoon.

Päähenkilöt: Kylpylävieraita, joista erityisesti esille nousevat taitelijatar Ulla Rosenhanen ja Norjalainen kansansopisto-opettaja hra Falk.

Kerronta: Alku on hieman jähmeää. Alussa kerrotaan kylpylävieraista, jotka kuitenki, jokn jäävät tarinan edetessä taustalle osan kadotessa tyystin, näistä mainittakoon rouva Krabbe, joka flirttailee hra Falkin kanssa, kunnes tämä pistää suhteen poikki. Rouva Krabble yrittää itsemurhaa ja katoaa kuvioista. Ihmettelenkin sitä, että ensi alkuun mainitaan kaksikin neitokaista, jotka kutienkin jäävät tarinan kannalta tyystin joutavanpäiväisiksi hahmoiksi ilman sen suurempaa syvyyttä ja merkitystä. Ullan ja Hra Falkin suhdetta rakennetaan hitaasti, kunnes se täyttää koko tarinan. Jännitettä pitää yllä Ullan serkku Englantine, kuuromykkä herkkä tyttönen, joka myös rakastuu hra Falkiin. Mikään kolmiodraama ei kuitenkaan kyseessä ole.

Teema: Tarinan vahvimmaksi teemaksi nousee avioliitto kahden tyystin erilaisen persoonan välillä. Ulla on ruotsalainen, kuulu taitelijatar, jolle taide ja kauneuden ihannointi on tärkeintä, hra Falk on norjalainen opettaja, idealisti ja kaunis mies, joka rouva Krabben itsemurhan jälkeen kokoaa itsensä ja periaatteensa. Avioliiton ohella kirjailija pohtii paitsi Ullan asennetta äitiyteen ja avioliittoon, myös itsenäisyyttä ja naisen asemaa. Onko naisen paikka miehen rinnalla unohtaa omat pyrkimykset, omat lahjansa.

Ulla rakastaa miestään, hän ei voi elää ilman häntä, mutta hän ei voi elää myöskään ilman taidettaan, jolle ei löydä sijaa Norjan vuorilla kansanopistoilmapiirissä. 

Ulla kuvaakinensin  olevansa kuin kesytön lintu, jolla ei voi olla pesää eikä puolisoa.

Äitiydenkin hän kokee kipeänä ja raskaana, synnyttämisen kivut kauhistuttavat. Ulla lähtee takasin Roomaan päättäkseen keskenjääneen työnsä, mutta ei saavuta enää samaa tunnelmaa. Sen sijaan hän alkaa maalata työtä, josta tulee hänen parhaansa ja joka kuvastaa hänen ristiriitaista rakkauttaan mieheensä ja taiteeseen.

Naisen asema ja feminismi on siis hyvin läsnä tässä teoksessa.

Loppu: Loppu jää avoimeksi. Kaksi kirjettä Ullan Falkille ja Falkin Ullalle päättävät teoksen.

Tämä teos on illmestynyt alunperin 1800-luvun lopulla. Kerronnasta oli vaikea päätellä mitä aikaa eletään, mutta tämä selvisi minulle, kun etsin tietoa kirjailijasta. Muutama seikka jäi mietityttämään, kuten synnytyksen yhteydessä tehty leikkaus. Oliko kyseessä keisarinleikkaus? Jos kirja olisi ollut kirjoitettu 1900-luvun puolella en tätä ihmettelisi, mutta kuinka realistinen keisarinleikkaus olisi ollut 1886, jolloin tämä kirja Ruotsisa ilmestyi?

Rakkauden määritelmä:

Vain sydämen vapaa vaatimus voi antaa rakkaudelle kauneutta...

Kirjallisuusviite: Björnese Björströmin Synnöve päivänkumpuun viitataan norjalaisen olemuksen luonnehdintana. Olen lukenut tämän teoksen joskus ja Björströmin teokset laajemminkin kiinnostavat. Synnövenkin voisi lukea uudemman kerran.