Saima Harmaja

- runoilijoista runoilijoin

Toimittanut Päivi Istala

WSOY 2007

Lukijoiden kokemuksia ja tunnelmakuvia Saima Harmajan runojen äärellä. Mielenkiintoinen kirja, varsinkin, jos runous ja erityisesti Harmajan runot kiinnostavat. Itselleni tutuin Harmajan runoista on "Oi Jumala, siipeni murtuneet", joka on myös sävelletty ja näin laulunakin tutuksi tullut.

Rannalla-runo oli minulle uusi oivallus, että sekin on Saima Harmajan. Jossain, jo unohtuneessa mainoksessa muistan sen kuulleeni.

Onko Harmajan runot vanhentuneita? Sitä pohtii moni antologian kirjoittajista. Itse sanon, että ei. eivät ole. Niin kauan kuin on nuoria, tuntevia, rakastuneita, väsyneitä, sairaita - eläviä ihmisiä, niin kauan Harmajan runot elävät, puhuttelevat, rakentavat siltaa menneen ja tämän päivän, tulevaisuuden välillä.

Kirjassa olevista runolainoista minuun kolahti erityisesti tämä Harmajan Tapaaminen-runon säe.

Usein tunnen unen syvetessä

niinkuin luokses tajuaisin tien.

Herään rauhan aalto sydämessä,

kirkas, jonka päivän kipuun vien.

Kuvat kalleimmat voi vielä piillä

tajunnassa, jota huuhdon niillä.