Mary Marckin teokset VIII

Luokan merkkihenkilöitä

3. painos

OTAVA, 1954

 

Mary Marckin tyttökirjat on nuoruudesta tuttuja. Jossain vaiheessa jonkun niistä olen lukenut, joskaan en muista milloin, mitä ja missä yhteydessä.

Nimensä mukaisesti kirjan tapahtumat sijoittuvat koululaiselämään.  Kirjan päähenkilö on Leena Alamaa ja hänen koulutoverinsa. Puhutaan kuudennesta luokasta. Kirjan tapahtumia seurataan aika paljon Leenan ja hänen toveriensa ajatusmaailmasta, dialogista käsin. Kertovaa, ulkokohtaista näkemystä on aika vähän.

Täytyy sanoa, että tämän kirjan kerronta on erittäin omalaatuista. En ole lukenut mitään vastaavaa ja verrattaessa esimerkiksi toiseen suomalaiseen tyttökirjojen kirjoittajaan Anni Swaniin, niin ero on huomattava, vaikka molempien kirjat sijoittuvat suomalaiseen maisemaan. Anni Swanin kirjat ovat hauskoja, seikkalullisia, niissä on tapahtumia ja toimintaa, Mary Marckin teokset taas ovat -no enempi  intelektuelleja.

- Ei hän ole tavallinen, vakuutti Tomi. - Hän tutkii kaikenlaista, jos jotakin. - Mitä hän tutkii? Kysyi Elsi. Oli kuin ei Allan olisi ollut läsnä, hän katsoi jonnekin poispäin, ja Tomi puhui hänen puolestaan. - Kaikkea, sanoi Tomi, - arkeologiaakin. - Paitsi läksyjä? huusi Elsi. - Paitsi läksyjä, nyökkäsi Tomi ylpeästi. - Milloin hän ehtii? kysyi Elsi. - Minä en millään ehdi lukea edes läksyjä kokonaan. Täytyyhän sitä ehtiä ollakin ja puhua ja urheilla. - Hän ei käy missään, kerskui Tomi. - Minusta se on hienoa, sanoi Maissi Yhtäkkiä. - Minä tarkoitan, se, että hän ajattelee jotain oikeaa, ei vain tätä tavallista.

Luokan merkkihenkilöitä teoksen olennaisin sana onkin tavallinen. Leena ei halua tavallista elämää, sitä ei halua Elsi, ei Maissi eikä Tomi ja tyttöjen yllätykseksi sitä ei halua erakko-Alankaan, joka tarinan myötä nousee "elämää suuremmaksi sankariksi".

Koululaiskertomuksena Mary Marckin Luokan merkkihenkilöitä -teos sijoittuu aikaan menneeseen. Kun vertaa nykyistä koulusysteemiä (peruskouluun siirryttiin asteittain 1968-69-lukujen paikkeilla). niin tämän teoksen luokka vastaisi kai nykylukion ensimmäistä. En tiedä, jos näistä kirjoista otettaisiin uusintapainos, kuinka nämä uppoaisivat nykylukijaan. Ainakin puhe kuudennesta luokasta saattaisi hyvinkin viedä ajatukset ylempien asteiden sijasta alaluokille. Enkä tiedä, josko nykyään nuoret söisivät omenia ja halvaa yhteisissä tapaamisissaan puhumattakaan puhetyylistä, no omenia ehkä, mutta ei halvaa.  Hieman minua mietitytti mihin aikaan tämä tarina sijoittuu ja täytyi hieman tutkia asiaa. Kirjan julkaisuvuosi  1938 selkeyttää hyvinkin ajankuvaa.

Mikä kuitenkin on yhteistä nykykoululaisellakin on ylä- ja ala-asteen arvojärjestys, se, että ylempiluokkalaisia katsotaan ylöspäin ja kuinka hienoa on se, kun siirtyy ala-asteella yläasteelle, niin kuin Leena ja luokkatoverit keskikoulun viidenneltä kuudennelle (mistähän se tuo keskikoulukin sai nimensä, ehkä se oli se, kun se oli siinä keskellä kansakoulua ja lukioluokkia).

Tässä teoksessa on myös paljon viittauksia historian tapahtumiin ja kirjallisuuteen, jotka myös henkivät muuttuneista näkemyksistä. En muista että iltalukiota käydessäni olisi tullut vastaan sellaisia seikkoja kuin tässä kirjassa. Marckin nuoret ovat myös yhteiskunnallisesti valveutuneita. Nykykoululaisia ajatellen tämän luokan kokoonpano on tiivis ja yhteenliimautunut, joskin toiset tuntee paremmin kuin toiset ja yllätyksiä mahtuu joukkoon. Jotenkin minusta tuntuu, että nykykoulussa ei ole yhtä helppoa ja samanlaista "toveruuden henkeä" vai lienenkö oikeassa, en tiedä. Sellaista sanaa kuin koulukiusaaminen ei tässä teoksessa tunneta, joskin rivien välistä on luettavissa jonkinasteista "klikkiytymistä".

Pidin täsä kirjasta, alun ajattelut ja pohdinnat vaihtuivat keskivaiheilla hieman tapahtumarikkaampaan vaiheeseen.  Loppupuolella taas tunnelma hieman lässähti ja lukuväsymys iski, mutta kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen teos.

Outoja tai muuten erikoisia sanoja ja sanontoja:

Tantieemi

botaniikka

mennä mukiin

----

Mary Marckia on lukenut myös Sinisen kirjaston Maria, jonka mielestä Marckin nuoret ovat hellyttävän lapsenomaisia ja varhaiskypsiä. Lumiomenaa Mary Marckin Toverien kesken -kirja sekä ihastuttaa että vihastuttaa ja hänestä Marckin koulumaailmaa katsotaan ruusunpunaisin silmälasein. . Amma puolestaan tuntee suloista kaihoa lukiessaan Marckia sitten lapsuutensa.