Lucilla Andrews

Rakkauden ruusut

Karisto 1976

260 s

Sairaala, komeat lääkärit ja nuoret naimattomat hoitajat, siinäpä klisee kuvaamaan tätä kirjaa. Adrewsin parhaimpiin sairaalaromaaneihin tämä ei kuulu, mutta ei myöskään huonoimpiin. Romantiikkaa rivien välissä tihkuva kirja kertoo Cathystä, nuoresta sairaanhoitajasta, joka palaa Kanadasta Englantiin St. Marthan sairaalaan. Cathy osoittaa ammatilliset taitonsa, ihmissuhteissa taas on pureksimista, mutta niistäkin selvitään ja lopussa vakka kantensa löytää.

Kevyttä, viihdettä, romanttista hömppää, sitä tämä kai on. Kyllä minä näistä kuitenkin tykkään, enenpi vähempi, kun ei kaipaa monimutkaisia juonia. Se, mikä näissä Andrewsin kirjoissa häiritsee on toisinaan ilmenevä keskustelun monimutkaisuus, sitä ei oikein tajua, miten ne nyt tuollain puhelee. Ehkä se on sitten siinä suomalaisten ja englantilaisten erilaisuudessa, vai onko suomentaja tehnyt tekstistä vaikeatajuisempaa kuin se onkaan, ota tuosta selvää.  No, niin tai näin, niin tässä kirjassa se ei häirinnyt yhtä paljon kuin jossain toisessa.

Rakkauden ruusut oli ihan kelvollista lukemista, kun tarpeeksi aikaa kuluu ja alkaa olla romanttiikan tarvetta tämän voi lukaista uudemmankin kerran. Löytyipä kirjasta hyvä elämänohjekin. Elämä on elettävä nyt, eikä huomenna.

"Kerrompa teille jotakin! Kukaan ei pysty ennustamaan huomista. Huominen on joko toive tai unelma. Tänään, ja ainoastaan tänään, me elämme."