Mari Hanes
Pepsicanough - Kaksi Vuolasta Virtaa
Aika Oy, 1998
englanninkielinen alkuteos:
Two Mighty Rivers - Son of Pocahontas
Pocahontas on mielenkiintoinen henkilö, intiaaniprinsessa, joka avioitui englantilaisen aatelismiehen kanssa ja esiteltiin kuningattarelle. Pepsicanough on Pocahontasin poika ja kertoo tämän kasvuvuosista englannissa ja myöhemmistä vaiheistaan Varinassa, isänsä tilalla Chesapeak-lahden rantamilla.
Kirja on jatkoa saman kirjailijan teokseen Pocahontasista.
"Äkkipysähdys heitti toisen ratsastajan satulasta. Kimeästi kirkaisten hän lensi hevosen selästä ja putosi maahan niin että tömähti. Thomas hyppäsi Mocon selästä ja laskeutui nelinkontin vieraan ratsastajan vierelle, joka makasi liikkumattomana maassa, Vieraan kasvot olivat kalpeat ja hänen silmänsä olivat kiinni.
- Olethan ihan kunnossa? Sinun on pakko olla, Thomas komensi haukkoen ilmaa hengästyneenä, - MInun oli pysäytettävä hevosesi, ettet joutunut metsästäjien tielle. Viimeinkin vieraan lapsen kasvoihin tuli eloa. Hän avasi suunsa ja yritti vetää henkeä. Thomas kumartui avaamaan ratsastajan kypärän hihnan ja antoi kypärän liukua pois tämän päästä - ja hämmästyi suuresti."
Harmillinen, ristiriitainen yksityiskohta. Oliko ratsastuskypäriä olemassa 1600-luvun alkuvuosikymmeninä? No, ritareilla toki on ollut kypäriä ja kongistadoreilla, mutta lapsella, joka kuinka olisi poikamainen... No, niin, jotain sellaista olen kuullut, että lapset olisi kuvattu, puettu kuin pikku aikuiset tuona aikana, oliko näin?
Jaa jaa. Laittaa pohtimaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun hyvää kirjaa kirjoitetaan. Minua tämä kohta ei saanut vaikutetuksi luonnollisuudesta, vaikka kirja muuten olikin ihan mukiinmenevä. Thomasin, eli Pepsicanoughin isän kirjeet ovat mielenkiintoinen yksityiskohta ja kirjan lopussa mainittu lähdekirjallisuus osoittaa, että taustatyötä kirjan kirjoittamisessa on kuitenkin tehty runsaasti.
Ei yhtään hassumpi kirja, loppujen lopuksi. Mielenkiintoinen ajankuvaus kahden maan kansalaisena elämisestä, miten yhdistää kaksi niin erilaista kulttuuria kuin englantilainen aatelisuus ja intiaaniperintö.
Kommentit