Aira Kokki
Hiekkaharjun salaisuus
WSOY, 1963
126 s.
 
"Tiesin että jahka vain saan silmiini Härkälän rakennuksen, tunnen sen heti. On se siksi repäisevä poikkeus muista. Ajatelkaa nyt, yli kaksikymmentä metriä pitkä ikivanha sammaltunut hirsimuumio"

Sammaltunut hirsimuumio, mikä ihana ilmaus. Aira Kokin tyyli kirjoittaa on arkisuudessaan mielenkiintoinen ja leikittelevä.
 
"Ja sitten heinäkuun yön hämäräkin lähti liikkeelle. Se tuli melkein huomaamatta yli kylän ja pellon ja jäi laiskana makaamaan Härkälän puutarhaan."

Heinäkuun yössä ja päivässä tapahtuu monenlaista arkista ja kummallistakin, ei vain Härkälässä vaan koko kauppalassa, kun Topi saapuu tätinsä Hettin luokse kesänviettoon ja vähän töihinkin. Topi tutustuu metsässä telttailevaan Paveen ja joutuu siinä sivussa seikkailuun Masan, Hanskin ja Tatun kanssa, kun hänet kidnapataan,   kalautetaan miltei hengiltä ja haudataan kuusenhavujen alle, koska hän on ollut silminnäkijänä Masan ajettua humalassa pikkutytön päälle.

Topi tutustuu myös Telleen ja tämän veljeen, jonka kanssa hän vakoilee outoa tempuntekijää Tuomasta, joka rakentaa jotain outoa maillensa.

Eikä seikkailut siihen lopu, Topi ja Telle putoavat hiekkaharjulla jonnekin syvälle, syvälle eivätkä pääse pois. Lopulta outoon paikkaan putoaa myös Hetti-täti.

Vihdoin viimein arvoitukset ratkeavat ja kaikki päättyy siihen, että "huomenna on jo elokuu".

Hiekkaharjun salaisuus -kirjan tarina sijoittuu sodan jälkeiseen Suomeen ja oma osansa tarinalla onkin sodan jättämät jäljet ihmisten mielissä, toiset selvisivät, toiset eivät ehkä niin hyvin.
Aira Kokin kirja Hiekkaharjun salaisuus oli ihan mukiinmenevä kirja. Ei kuitenkaan ihan niin hyvä, kuin esimerkiksi Avattu ovi tai   Me katosimme kylästä -kirjat, joista erityisesti Avattu ovi on tosi mieluinen kirjalöytö, ja jättänyt lähtemättömän vaikutuksen ensilukemasta alkaen. Aira Kokki on kirjoittanut myös runokokoelman, joka löytyy hyllystäni, tosin en ole vielä ehtinyt näihin runoihin  tutustua sen paremmin.

Mukavia sanontoja:

Mullan tumma taivas
Ihmiskunnan reeraaja
Kuurtaen kaartaen
perhostele piiloosi
risma