keltainensateenvarjo-normal.jpg

Leena Laulajainen

Keltainen sateenvarjo

Tammi, 2002

197 s.

"Mitä taivaalla tarkoitetaan? Eihän taivas voi olla sama kuin avaruus. Eikö taivas ole mielentila, johon pääsee hetkellisesti silloin, kun on oikein onnellinen?"

Näin kirjoittaa Laura Kultanen päiväkirjaansa illalla katseltuaan perheensä kanssa Sputnikin avaruuden valloitusta. Eletään 50-luvun tunnelmissa, nuoruuden toiveita ja unelmia. Laura seurustelee Peten kanssa, jolla on rankka menneisyys. Seurustelussakin on omat koukeronsa kuten elämässä yleensä.

Ostin tämän kirjan kirpputorilta ajatuksena vastata tällä Sinisen linnan kirjasto nykyajan tyttökirjat -haasteeseen. Yleensä luen aika vähä suomalaista kirjallisuutta, oli ne sitten lasten tai aikuisten kirjoja. Tämäkin kirja jätti mielenpohjalle ristiriitaiset ajatukset ja tämä ristiriita syntyi kahdesta kamalasta kirosanasta, jotka kirjansivuillta ampaisivat silmille, erottuen ja hyökäten, kuin eri maailmasta.

Eri maailmasta tuntuu olevan myös Laura ja Pete niin toisiinsa takertuineita kuin ovatkin. Pete hallitsee Lauraa tavalla, jota en voi sulattaa - "sinä olet minun" -tyyliin. Peten ajatukset rakkaudesta tuntuvat olevan vähän hakoteillä - kiristys ja hallitseminen ei ehkä ole oikea suunta. Laura pohtii naisena olemista. Ajatukset lapsuuden vaihtumisesta naiseuteen tuokin mieleen Rauha Virtasen kirjan Joulukuusivarkaat, vaikka muuten kirjoja ei voi oikein samaistaakaan.

Keltainen sateenvarjo on paitsi tyttökirja (onhan sen pääosassa tyttö) myös koululaiskertomus. Koulumaailmaa sivutaan, onhan Laura muuttanut kotoaan toiselle paikkakunnalle ja kouluun, asuen yhdessä perhetutun tyttären Mariannen kanssa. Petekin yrittää selvittää keskenjäänyttä keskikoulua. Eletään aikaa, jolloin peruskoulusta ei ollut tietoakaan, ja yhteiskunnallisilla portailla noustiin koulutuksen kautta - kansakoulusta oppi-/yhteiskouluihin ja sitä rataa.

Mitä hieman jäin pohtimaan oli tarina sijoittuminen Suomen kartalle. Välillä puhutaa kuin oltaisii Savossa ja sitten kuitenkin siirrytään Pohjanmaan rannikkoteille. Kuopio mainitaan, mutta seillä Laura ei kuitenkaan opiskele. Miksi Laura sairastuessaan joutuu menemään Ouluun asti. Miten 50-luvulla menivät lääninrajat Pohjanmaan ja Savon välillä? Oliko Lauran koti Pohjanmaan puolella ja koulukaupunki Savon puolella? Järvikylä ja Kyläsalmi vilisevät vuoroin silmissä ja ihmisiä tulee ja menee niin, että lukija on välillä vähän hakusalla. Toisaalta kirjallinen selittämättömyys luo omintakeisen aitouden tunteen. Ehkä kuitenkin olisi vähän paremmin hajulla tilanteista ja muista jutuista jos olisi lukenut kirjailijan aiemmat teokset Sininen soittorasia ja Lumilinnut, joiden itsenäinen jatko-osa Keltainen sateenvarjo on.

Paitsi rakkautta ja koululaiselämää Keltainen sateenvarjo sisältää myös jännitystä ja monenlaista elämänkohtaloa.

Tarina on ihan luettava, elämänläheinen, pohtiva kasvukertomus. Pieniä sujuvuusongelmia on henkilöhahmojen kehittelyssä ja ihmisten ja tapahtumien kuljettelussa, luvusta toiseen siirtymissä. Lauran päiväkirjamietteet tuovat mukavaa lisäväriä ja syvyyttä tarinaan.

----

Nykyajan tyttökirjat

Oi maamme Suomi  Kuopio (Savon lääni), Kauhava, Oulu (Pohjanmaan lääni) mainitaan tarinassa, Helsinki kirjailijan syntymäpaikan mukaan.