Gwen Bristow

Celia Garth

Otava, 1960

Suomentanut Helvi Vasara

468 s.

Päähenkilö: Celia Garth on ompelijatar. Tarinan alussa hän työskentelee rouva Thorleyn ompelimossa ja haaveilee paremmista tehtävistä kuin nappien ompelemisesta tai harsimisesta.

Ajankuva: Eletään vuotta 1779 Yhdysvaltain eteläosassa, Etelä-Carolinan Charlestonissa. Amerikkalaiset ovat ryhtyneet kapinaan Englannin kuningasta ja tämän määräämiä veroja vastaan ja haluavat itsenäistyä.

Kerronta: Kertoja on ulkopuolinen kaikkitietävä. Kerronta sujuvaa ja joustavaa. Paikka paikoin tekstistä hyppää esiin sanapari, joka saa, jos ei nyt haukkomaan henkeään, niin ainakin hieman äimistyneeksi. Kuinka voi niin vastakkaiset sanat liittyä yhteen niin kuvaavasti?

Jimmyn täydellinen nimi oli kapteeni James de Courcey Rand. Hän oli pitkä, laiha ja tumma ja vaikutti entistäkin laihemmalta ja tummemmalta hienossa sinisessä sotilaspuvussaan. Hänellä oli rumat, viehättävät kasvot, luiseva otsa ja leuka, suuri suu ja sellainen ilme, kuin koko elämä oli huvittanut häntä.

Koska William ei ollut käytännöllinen, Louisan mielestä oli välttämätöntä itse olla sitä. Hän hoiti asioitaan äkäisen pätevästi...

Burton antoi kaukoputken Eliselle. - Voi laupias taivas, heitähän on aina vain enemmän! huudahti Elise hivelevän pelon vallassa.

Juonesta: Tarina on kerrottu täysin Celia Garthin näkökulmasta. Hän on unelmoiva, haaveileva nainen sodan keskellä. Hän tapaa Jimmyn ja pääsee tämän avustuksella ompelemaan rouva Vivian Laceylle, rikkaalle hienostonaiselle, joka vaatii vain parasta. Laceyn luona Celia tapaa Luken, salaperäisen kapinallismiehen, joka tulee ja menee ja nimeää hevosensa raamatullisilla nimillä. Enemmän kuitenkin kuin Celian uraa ompelijattarena kirjassa kerrotaan siitä, miten sota vaikuttaa Celian elämään ja päätöksiin. Ei sillä, kyllä ompelijan työtä parisataa vuotta sitten kuvataan sitäkin, kuinka tärkeää oli osata ommella pieniä suoria pistoja ja miten vaativaa oli ommella batistia tai muuta hienoa kangasta ja se, että miehen housuja ei ollut naisen sopivaa ommella, ainakaan rouva Thorleyn mielestä.

Tarina avaa Yhdysvaltain itsenäisyyssotaa yksilön tasolla sisältäpäin. Siitä, kuinka todenmukaisia taistelukuvaukset tai tapahtumat ovat en osaa sanoa. Vaikka jotkut kuvaukset ovatkin aika ylenannattavia, niin pidin tarinasta kokonaisuutena. Siinä oli naisnäkökulmaa, arkea ja juhlaa, seikkailua ja romantiikkaa, kaikkea sitä, mistä ihmiselämä koostuu.

Syy kirjan lukemiseen: Löysin tämän kirjan kirpputorilta. Pieni selailu ja aikakausi (historia kun kiinnostaa) olivat se kimmoke, joka sai minut ostamaan tämän, kun hintakaan ei suuria ollut.Ehkä tämän voisi lukea toiseenkin kertaan, ainakin periaatteessa ostan kirjat sillä kysymyksenasettelulla: tulisiko tämä luettua uudelleen, kestäisikö tämä useamman lukukerran? Tietysti kirjan voi pistää kiertoonkin, varsinkin jos sitä voi suositella. Ehkä pistän tämänkin kiertoon - saa nähdä, jää mietittäväksi.

Sen verran kiinnostuin kirjailijan tyylistä, että voisin ehkä lukea hänen muitakin teoksiaan. Ainakin hänen Louisana-trigologiansa on joskus tullut vastaan.

---

Kirjallinen Amerikan (USA) valloitus: Etelä-Carolina.

MiMiTui: ompelijatar