Ferenc Herxzeg
Everstin tytär
Kustannus Oy Mantere, 1947
Alkuteos: Simon Zsuzsa
Suomentanut Helga Nuorpuu
Everstin tytär on kertomus paitsi everstin tyttärestä Zsuzskasta myös everstistä, Simon Zsuzsasta ja hänen naapuristaan Orlaysta, joka on ollut ja josta on tuleva valtiopäivämies. Orlay on leski ja hänellä on pieni poika Bandi. Orlay rakastuu Zsuzskaan hänen nähdessään Bandi-poikansa syvän kiintymyksen kauniiseen tyttöön. Draama syntyy, kun Köllövariin tulee everstin kaukainen sukulainen, taiteilija Revfalvy, johon Zsuzska rakastuu. He kihlautuvat ja eversti lähettää taitelijan Pariisiin, ilmeisesti hänen mielestään matka joko syventää tai etäännyttää kihlautuneita. Isä haluaa suojella tyttärensä mainetta, sillä "tyttären tuottama häpeä olisi myös suvun häpeä" ja eversti on arka kunniastaan. Tyttö ei kuitenkaan voi olla jättämättä hyvästejä taiteilijalle ja hiipii yön pimeydessä jättämään hyvästejä tälle. Tämä salaisuus alkaa sittemmin kalvaa tyttären mieltä, varsinkin kun hän tietää, mitä isä ajattelee hairahtuneista tytöistä.
Sitten tytär kuulee taiteilijasta uutisia, että tämä on mennyt naimisiin ja elää "lööppielämää". Tytön ahdinko syvenee. Orlay kuitenkin rakastaa tyttöä ja pitää tätä lähes täydellisenä, kunnes tyttö kertoo hänelle kaiken. Orlay lähtee Budapestiin miettimään asioita ja tavattuaan Klari Ostzrovayn, joka huvittelee flirttailemalla ukkomiehiä ja erityisesti Orlayta palaa takaisin ja menee naimisiin Zsuzskan kanssa.
En oikein tiedä, mitä ajattelisin tästä kirjasta. Tarinassa tapahtuu ja ei tapahdu, kerronta on aika hidasta eikä kovinkaan lennokasta. Tyynen pinnan alla kuitenkin kuohuu, kunnes tapahtuu räjähdys.
Alkulause: Sandor Orlay oli iltapäivällä saanut äänestyspiiristään sähkee: hän ei ollut tullut valituksi uusintavaaleissa.
Loppulause: - On sittenkin parempi elää!
Helga Nuorpuu tunnetaan lastenkirjailijana. Tätä taustaa vasten tuntuuï hämmentävältä lukea niin tyystin erilaista tarinaa, miltei kioskikirjallisuuteen verrattavaa. Lööppi-sanaa ei taidettu tuntea silloin, kun tämä kirja on ilmestynyt, tämä teos kuitenkin avaa yhdenlaisen tarinan lööppien takaa - arkisen rakkaustarinan.
Kansikuva on kaunis. Taitelijanimeä ei tosin teoksesta löydy, mikä on harmi.
Suomentamaton laulunsäe: Debrecenben kidoboltak, hogg a dongot ne danoljak. Csak uzert is: Dongo! Mitähän tunteita mahtaa kätkeytyä tähän lauluun?
----
Tällä kirjalla mukana Idän pikajuna -haasteessa, asemana Budapest.
Kirjallinen maailmanvalloitus: Unkari
Debrecenben kidoboltak, hogg a dongot ne danoljak. Csak uzert is: Dongo!
Kommentit