P1100242-normal.jpg

Unto Kunnas

Muuttolintu

Ristin Voitto

1966

115 s.

 

- Hei tenavat! Isä tulee! huusi Onni taas.

Kaikki lapset hyökkäsivät ikkunaan.

- Missä, missä? En minä näe.

- Enkä minä! - Enkä minä! Kumpaa puolta katua hän kulkee?

Onni painoi poskensa ikkunaa vasten paremmin nähdäkseen ja vastasi sitten pelokkaana:

- Molempia!

 

Eletään 1900-luvun alkuovuosikymmeniä. Perheenisä saapuu juovuksissa kotia, lapset huutavat, mies vetää puukon kupeeltaan... onkohan maialma muuttunut paljonkin. Ehkä, ehkä ei! Tämä tilanne tuntuu kuitenkin olevan totta niin monessa paikassa nykyäänkin. Onneksi muuttolinnun tie ei pääty samaan kohtaloon, kuin moni viime ajan uutisista.

Muuttolintu Helmi on köyhän perheen kuopus, äidin ilo. Äiti jää yksin katraansa kanssa, kun mies saa jakkarasta päähänsä ja lähtee Viipuriin. Elämä ei ole ongelmatonta, ruokaa ei ole aina ja äiti antaa kaiken lapsille. Mitä siitä seuraa muuta kuin äidin sairastuminen. Apuun tulevat pelastusarmeijan tädit tuoden  ruokaa, äiti saa työtä, kunnes uusi onnettomuus seuraa perhettä.

Helmi pikkuinen vain on ronkeli syömisten suhteen. Silloin äiti kertoo sadun Kurki keltajalasta, joka jää yksin suolle, kun talvi on tulossa. Helmi on herkkä lapsi ja satu antaa siivet lusikallekin.

Perheen tuttava muuan lapseton kauppias tarjoutuu ottamaan Helmin kasvatikseen ja aikansa puhuttuaan saa äidin luovuttamaan Helmin kauppiaan perheeseen sillä puheella, että hän voi käydä Helmiä katsomassa. (perheen isä on jo kuollut)

Erään kerran sitten äiti ei löydäkään Helmiä eikä kauppiasta rouvineen. On kuulema matkustanut Australiaan. Epätoivoisen äidin selvitykset eivät kuitenkaan auta. Perhe on hävinnyt tuhkatuuleen, eivätkä ainakaan Australiassa ole.

Eipä ei. Helmi on Braliassa, jonne kauppias on muuttanut ja rakentanut rahoiillaan plantaasin.

Helmi muuttolintu on lapsuudesta tuttu kirja, nostalginen, herkkä tarina. Se on myös tarina uskosta ja toivosta. Erään kerran kauppias kävelee  Rion satamassa ja näkee laivassa Suomen lipun, kaipas täyttää hänen sisimpänsä ja hän kirjoittaa laivan sähköttäjälle kirjeen ja esittää kutsun appelsiinifarmilleen jutustelemaan, jos ovat vsuomalaisia. Laivan sähköttäjä ottaakin kutsun vastaan.  Vierailun lomassa Helmi pääsee vaihtamaan pari sanaa vieraan kanssa (ilmeisesti pienen juonen avulla)  kertoen että hän haluaa puhua kahden kesken vieraan kanssa. Hän kertoo sitten  vieraalle, että hänet on vasten tahtooaan tuotu Suomesta Brasiliaan, ja hän tahtoisi kovasti tietää, elääkö hänen äitinsä vielä. Vieras lupaa selvittää asiaa ja Helmi saa kuin saakin yhteyden äitiinsä.

---

Olen jostain lukenut, että Muuttolintu aiheutti aikanansa eräänlaisen "sensaation". Se ei ehkä ole oikea sana, mutta en nyt löydä parempaa sanaa (ovat joskus hukassa). Kirjailija Kunnaksen  oven  taakse  oli kuulema ilmestynyt joku hieno rouva ja syyttänyt  kirjailijaa kunniansa loukkauksesta tai jotain vastaavaa. En nyt muista tarkkaan, miten juttu meni, mutta kyse oli ilmeisesti siitä, että tämä rouva oli tuntenut Helmin tarinan kertovan hänen perheestään, olikohan se että oli uhannut oikeustoimilla. Miten tilanne päättyi en muista enkä osaa sanoa.

Mene ja tiedä siis Muuttolintu-tarinan todenperäisyydestä. Brasilia on kuitenkin ollut hyvin suosittu kohde aikoinaan suomalaisten siirtolaisten matkakohteena.

Tällä mukana Le Masque Rouge:n Bingo-haasteessa: ruutuna lastenkirja.