Tiffany Jones

Pat Tourret

Jenny Butterworth

Jalava 2001

Sadulla oli mielenkiintoinen MINIHAASTE. En kovin paljoa lue sarjakuvia, Aku Ankan lukeminenkin on jäänyt sitten nuoruusvuosien. On kuitenkin muutamia sarjakuvia, jotka jaksavat ihastuttaa vielä näin iäkkäämpänäkin, mainittakoon nyt esimerkkinä vanhat Becos Bill -lehdet lännen-/intiaanihenkisyydellään ja vanhat Kuvitetut Klassikot.

Mihihaaste 1/2012 kuului siis niin, että tuli lukea sarjakuva-albumi ja esitellä se sitten muillekin. Saanko siis esitellä

Tiffany Jones.

Tiffany Jones on minulle tuttu lapsuudesta, jolloin luin näitä mallineidon vaiheita Me Naiset -lehdestä ja ihastuin. Sarja alkoi muistaakseni siitä, että Tiffany tuli maalta kaupunkiin, ystävänsä Jon (serkku) luokse. Miten hänen malliuransa alkoi, sitä en muista. Jotenkin hän kuitenkin uralle päätyi. Tiffanyllä oli kuitenkin tapana joutua erinäisiin enemmän ja vähemmän jännittäviin seikkailuihin mallisessioidensa ohessa. Jon ohella Tiffanylle tärkeitä henkilöitä oli valokuvaaja Guy Morgan.

Tiffany on tyypillistä kuus-/seitsemänkymmentä lukua. Jalavan julkaisemassa Albumissa esimerkiksi  Tiffanyn perustaessa lääketiedettä opiskelevan Jon kanssa vaateliikkeen tytöt keskustelevat:

Jo: Se tarvitsee vähän maalia ja makeita koristeita ja jotain erikoista.

Tiffany: Pinkkiä ja oranssinkeltaista, purppuraläiskiä sinne tänne...

Tiffanya julkaistiin siis aikoinaan Me Naiset -lehdestä. Ensi alkuun sarjakuva oli mustavalkoinen, sittemmin 70-luvulle tultaessa oli myös värillisiä scriptejä. Olen joitakin näitä ottanut itselleni talteen kotitaloni lehtikasoja siivotessani ihan vain nostalgiamielessä. Jalavan kustantaman albumin ostin kerran alennusmyynnistä. Albumin luettuani en kuitenkaan päässyt samaan tunnelmaan kuin lehdistä aikoinaan lukemiini tarinoihin. Jotain tuttua, jotain vierasta luonnehtisin albumia.

Kun Tiffanyä vertaa nykyajan mallimaailmaan ja esimerkiksi alan tosi-TV-sarjoihin, niin yhtenevää toki löytyy ainakin siinä, että huipulla pysyäkseen pitää olla edustava ja onnistua, uusia tulijoita on aina tyrkyllä ja elämän pintapuolisuuskin tästä sarjakuvasta heijastuu. Tiffanystä ei kuitenkaan löydy pahansuopaisuutta tai kovuutta, paitsi ehkä niissä rosvoissa ja muissa statisteissa, joita Tiffanyn seikkailuissa tulee vastaan. Tiffany itse on melko lailla kiltti perhetyttö, niin kuin hän itse itseään kuvaa.

Tiffanyn serkku Jo on puolestaan järkevä. Muistelisin, että hän olisi jossain vaiheessa mennyt naimisiinkin. Tiffany on, jos ei ihan tyypillinen "blondi", niin ainakin impulsiivinen ja hetkessä elävä, toisaalta kaikessa pintapuolisuudessaan Tiffany on lämminsydäminen ja ajattelevainen nuori nainen. Tiffanyissä on siis sekä jännitystä että rakkautta, tai ainakin romantiikkaa.  Tiffanyn ja Guyn välilläkin kipinoitä lentelee.

Aika kultaa muistot, sanotaan vanhassa sananlaskussa, ja niin se kai on Tiffanynkin kanssa. Tiffanyn maailmankuva ja omani eivät aina lyö yksiin ja näin aikuisena näitä lukiessa katsoo pieniä vivahteita aivan eri lailla kuin lapsena tai nuoruudessa. Elämää suurempia elämänohjeita tai suuntaviivoja näistä tuskin löytää, ja eikähän sarjakuvan tarkoitus loppujen lopuksi kai sellainen olekaan.

 

  

Klikkaamalla isommiksi