kirja1.jpg

Raili Alahautala

Kaunis Emilia

Päivä, 2008

307 s.


Kauniit, mielenkiintoiset kannet - ajattelin, eikä takakansitekstikään luvannut huononpaa lukukokemusta. Mutta mutta... tämän kirjan lukeminen oli pienoinen pettymys.

Kaunis Emilia on Emilia Kujalan elämäntarina. Tarinan alussa Emilia on noin kymmenvuotias, lopussa viisissäkymmenissä, jos yhtään olen pystynyt vuosien vierimistä seuraamaan. Miljöö on 1800-luvun loppupuolen karjalaiskylä Vuoksen rantamilla. Eletään Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Pidin kirjan alusta kovastikin ja ajattelin, että tässäpä on mukavaa tyttökirjahenkeä, vaan sitten lässähti. Kirjassa on paljon historiallisia yksityiskohtia, jotka kyllä ovat ihan päin mäntyä sikin sokin kuin oksat harakan pesässä.

Esimerkiksi Venäjän tsaarit, Nilolai I:stä hypätään suoraan Nikolai II. Kun mainitaan kunnioitetun Venäjän keisarinna Aleksandran kuolema mietin tarkoitetaanko tässä Tsaari Nilolai II puolisoa, mutta hänhän kuoli Jekaterinburgissa perheensä kanssa. Pieni selvitys paljastaa että on ollut toinenkin Aleksanda Fodorova, leskikeisarinna, joka on kuollut 1860-luvun paikkeilla, NIkolai I:n puoliso. Tämä ei ole ainoa epäselvyys ja siksi puolet lukunautinnosta meni, kun ei päässyt oikein kartalle historiallisista viitekehyksistä.

Sinänsä Emilian tarina oli mielenkiintoinen. Emilialla oli yksi sisko ja kaksi veljeä. He jäivät jo nuorina orvoiksi. Holhoojaksi nimetty henkilö sai kunnan köyhäinhoitolautakunnalta luvan myydä lasten kotikartano ja lapset joutuivat huutolaisiksi. Huonoimmin tässä kaupassa kävi Emilian siskolle Johannalle, joka joutui taloon, jossa joutui heti ensimmäiseksi todistamaan väkivallanteokoa.

Emilia puolestaan saa hyvän paikan kylän kauppiaan luona, joka salassa seuraa Kujalan lasten elämää ja on hyvänä haltijana taustalla.

Nuoreksi vartuttuaan Emilian valtaa kuitenkin uhmakkuus ja katkeruus. Hän on vasta seitsentoistavuotias, kun hän päättää ottaa miehekseen Jouhimaan isännän. Tämä on kuitenkin väkeviin menevä ja Emilian elämä vie vaikeuksiin.

Emilia kuitenkin kasvaa henkisesti ja hengellisesti.

Ei tämä täysin torso kirja ollut, olisi vain vaatinut aika paljon jämäkämpää otetta historian osalta ja vuosilukujen suhteen. Vuosilukuja ei mainita kuin yhden kerran, kun viitataan, että Turkin sota oli loppunut vuosi  aiemmin, vuonna 1878. Jo tämä maininta on omiaan osoittamaan, kuinka sekaisin historialliset vuosiluvut, tapahtumat ja yksityiskohdat ovat, koska Tsaari Nikolai II mainitaan paljon paljon ennen tätä ja hän astui valtaan vasta 1894 (wikipedian mukaan) ja Aleksanterit II ja III jäävät täysin mainitsematta.

Huutolaistytön elämänpolkuna tämä kyllä menettelee, mutta antaa siitäkin aika lailla kiillotetun kuvan, sillä Kujalan lasten huutolaisuus ei ole kaikkein kamalimmasta päästä, koska he saavat ystävällishenkiset ihmiset lähelleen. Ainoastaan Emilian siskon Johannan taival on surkeampi, jos siinäkin on hyvät hetkensä.

---

Kauniista Emiliasta on lukenut myös Kirjakaapin avaimen omistava Jonna, jonka mielestä Emilia oli liian nöyrä, hän kaipaili myös karjalaismurretta tarinaan.