keisarin-normal.jpg


Armas J. Pulla

Keisarin pääsiäismuna

Otava, 1964

200 s.


Kirjan päähenkilö ja tarinan kertoja on Jussi. Nuori koulupoika, ikää ei mainita, mutta ilmeisesti hän käy joko poikalyseota tai yhteiskoulua, koska on saanut ehdot saksankielessä. Jussilla on nykyrunoutta ja kasvien keräilyä harrastava isoveli, Pentti ja ärsyttävä pikkusisko Maija. Jussin vanhemmat, heistä ei oikein tiedä, mitä he ovat. Äiti kehuu aina Penttiä ja mollaa Jussia, kuinka tämä on perinyt sen ja sen huonon tapansa isän puolelta.

Eräänä päivänä isä ilmoittaa perheelle jymyuutisen. He ovat perineet kaukaisen sukulaisen Konrad Katzenkophin. Lapset ovat kerran eräänä kesänä viettäneet tämän kartanossa Hamarissa lomaa eivätkä olleet viihtyneet, ainoa mukava tyyppi kartanossa oli ollut Katzenkophin kaukaa Mandshuriasta tuoma kiinalainen mies, Krysanteemi, lyhyesti vain Krysa.

No, ei siinä kaikki. Perintöverot ovat tietysti korkeat, kuinka niistä selvittäisiin. Ratkaisu on Keisarin pääsiäismuna. Katzenkoph on joskus muinoin pelastanut Venäjän keisariperheen joltain attentaatilta ja saanut siitä lahjaksi Fabergen tekemän taidokkaan pääsiäismunan, jonka perhe nyt on myös perinyt. Mennessään sitä katsomaan huomataan kuitenkin, että pääsiäismuna on kadonnut.

Sitä arvoitusta sitten setvii ei vain päähenkilö Jussi, vaan myös yksi ja toinen, eikä vähiten Hamarin kartanoon tuleva hra Dombrow, lyheysti Kasi, joka on palkattu opettamaan Jussille saksankieltä. Kaiken ratkaisun avain on kuitenkin kuivatut kasvit. Turhaan ei Pentti siis ole hulluna kasveihin.

Keisarin pääsiäismuna on hervoton salapoliisitarina, jota lukiessa aika ei pitkästy. Juoni on aika yksinkertainen ja osin arvattavakin, mutta huumori on kutkuttavaa ja keveän liitävää ja tarinankerronnassa ja henkilöhahmojen käsittelyssä on myös annos ironiaa.

Luin tämän tarinan nyt toisen kerran ja tulin lukemastani hyvälle mielin. Ei yhtään hassumpi poikakirja, kyllä tytötkin sen hyvin voivat lukea. Kirjassa on muuten  määritelmä tyttökirjoista.

"Ymmärrän muuten erinomaisesti sen, että Maija lukee Robin Hoodia. Ne tyttöjen kirjat kun ovat niin mälviä ja typeriä. iisä ei ole mitään itua. Niissä vain huokaillaan kamalasti ja itketään yhtenään ja ollaan hempeitä ja hirveän pahoillaan kok aojan. Minusta ne ovat, niinkuin aikuisesti sanotaan, tosielämälle vieraita. Tunnenhan minä tytöt. Eivät ne ole alkuunkaan sellaisia kuin tyttökirjoissa. Nimittäin niin hienoja ja jaloja ja yleviä ja herkkiä kuin tyttökirjoissa....."

... ... ...

Tällä kirjalla mukana Kiinteistöhaasteessa, sillä kirjan juoni liikkuu hyvin paljolti Hamarin kartanossa ja OI maamme Suomi -kotimaanvalloituksessa, Etelä-Karjala, koska Pulla on syntynyt Viipurissa ja hänet luetaan Etelä-Karjalaisiin kirjailijoihin Lappeenrannan kirjaston mukaan. Kirjan tapahtumapaikkoja on vaikea sijoittaa mihinkään erityiseen paikkaan.