Nick Vujicic
Ra(a)jaton elämä
Päivä Oy, 2011

Alkuperäinen teos: Life without limits
Suomentanut Mirja Sevon
248 s.


 

Miksi! Missä on Jumala?  Kukapa ei olisi joskus kuullut tai sanonut näin elämän epätoivoisissa, käsittämättömissä tapahtumissa.  Sama ajatus oli myös Vojicicin pariskunnalla heidän katsellessaan pientä, ilman raajoja syntynyttä Nick-poikaansa.  

"Vanhempani ovat syvästi uskovia, mutta synnyttyäni vailla käsiä ja jalkoja he ihmettelivät, mitä Jumalalla oli mielessään minua luodessaan. Aluksi he olettivat, että minun kaltaiselleni ei ollut toivoa eikä tulevaisuutta; etten milloinkaan eläisi tavanomaista tai antoisaa elämää"

Nick Vujicicin kirja Ra(a)ton elämä on mielenkiintoinen teos, joka vie lukijan turhauttavien miksi-kysymysten ääreltä avaralle, näkemään ja oivaltamaan jotain Jumalan voimasta ja mahdollisuuksista.

Ra/(a)jaton elämä ei ole niinkään elämänkertateos kuin teos elämästä.  Vujicic sivuaa elämänsä tapahtumia lyhyesti ja  viitteellisinä, pääpainon ollessa uskon ja rohkaisun sanoissa.  Nick tietää, mistä puhuu. Vaikeuksien ja ankarienkin elämänvaiheiden kautta  hän on muuttanut uskomattoman kielteisen asian myönteiseksi.  "Olen todella siunattu." sanoo Nick. Fyysinen vamma, "taakka" on tullut siunaukseksi, joka tarjoaa tilaisuuksia tavoittaa muita, osoittaa myötätuntoa, ymmärtää tuskaa ja lohduttaa. Pohjimmiltaan Nick Vujicicin tarina onkin  tarina ihmisyydestä.

Nick Vujicin lannistumaton, periksiantamaton ja rohkea elämänasenne on osoitus kauniista sielusta. Se kauneus kumpuaa siitä ainutlaatuisesta persoonallisuudesta, jollaiseksii Jumala on hänet luonut.  

Ra(a)jaton elämä on vaikuttava kirja elämän ainutlaatuisuudesta. Teos tuo mieleen Frank Capran elokuvan Ihmeellinen on elämä. Molempien teosten punaisena lankana on sanoma siitä, että jokaisella meistä on tarkoituksensa, ei Jumala meitä turhaan tänne ole luonut.

Ra(a)jaton elämä on myönteinen lukukokemus, jossa välillä hyvin rankkojakin tuokiokuvia sävyttää ja lievittää itseironinen huumori.  Kirjan suomennosta  olisi ehkä voinut hieman viilata. Nyt kirjan sisällön kannalta tärkein termi tarkoituksentaju jäi hieman etäiseksi, vaikeaksi tajuta.  Lukijana jäin myös pohtimaan tehdäänkö Intiassa todella hökkeleihin kattoja tinasta? Tina tuo lähinnä mieleeni tinalangan, jota isäni käytti korjatessaan pienkoneita. Tosin, onhan tinamukejakin.

No niin tai näin, Ra(a)jaton elämä on teos, johon kannattaa tutustua. Kuvaliite tuo oman mielenkiintoisen ja elämänläheisen lisänsä, elävöittäen tekstiä. Aikana, jolloin aborttitilastot ovat korkeita ja eutanasiakeskustelu nouseva trendi, tuo Nick Vujicin teos  aiheeseen loistavan näkökulman, hieman pureskeltavaa.

Suosittelen lämpimästi kaikille elämän tarkoitusta ihmetteleville ja etsiville.